Kahvin matka suomalaiseen kuppiin

Suomalaiset ovat maailman ahkerimpia kahvin kulutuksessa, sillä juomme keskimäärin viisi kupillista kahvia päivisin. Kahvinkeitin on lähes jokaisen kodin vakiovaruste ja se porisee pitkin päivää myös monilla työpaikoilla. Kahvin juominen on suomalaisille sosiaalinen tapahtuma, sillä vieraille keitetään usein kahvit ja heitä kestitään suomalaisittain sanottuna kahvipöydässä. Kahvia tarjotaan niin huoltoaseman kuppilassa kuin myös hienommissa kahviloissa, eikä juoman laaduksi kelpaa suomalasille mikä vaan – kahvikansa tuntee makunsa.

Siellä missä kahvi kasvaa

Kahvia viljellään noin 60 eri maassa, joista tärkeimpiä kahvintuottajia ovat Brasilia, Vietnam, Kolumbia, Indonesia ja Intia. Niiden tuotanto kattaa koko maailman tuotannosta lähes 70 %. Iso osa kahvista tulee pientiloilta ja elantonsa kahvintuotannosta saa maailmassa noin 26 miljoonaa ihmistä. Kyseessä on siis merkittävä ala, jonka tuotantoon on alettu kiinnittää yhä enemmin huomiota.

Ongelmia edessä

Kahvin ystävät saivat taatusti sumpit väärään kurkkuunsa, kun jokin aika sitten uutisoitiin kahvintuotannon olevan vaarassa. Ilmastonmuutos vaikuttaa nimittäin kahvin tuotantoon kahdella eri tavalla, eivätkä nämä vaikutukset ole positiivisia:

  • Kahvipensaille sopiva viljelysmaa tulee vähenemään kun keskilämpötilat nousevat ja sademäärät vähenevät. Kahvintuottajamaissa ollaan huolestuneita ilmastonmuutoksesta, sillä sen vaikutukset näkyvät jo. Tuotannon arvioidaan siirtyvän tulevaisuudessa kauemmas päiväntasaajalta vuoristoisemmille alueille.
  • Lämpenevä ilmasto tuo mukanaan kahvitaudit, joihin on jo törmätty. Ne ovat ongelmaisia kahvintuottajamaissa, joista monet ovat edelleen kehittyviä maita ja suuret tuotannon menetykset ovat niille raskaita. Kahvitaudit pystyvät usein muuntautumaan uusissa olosuhteissa ja taistelu niitä vastaan on hankalaa.

Vuoteen 2050 kahvisadon arvioidaan puolittuvan. Tämä tulee vaikuttamaan kahvin hintatasoon ja siitä saattaa tulla luksustuote, johon vain joillakin on varaa. Kahvikupponen ei olisikaan enää kaikkien oikeus, vaan siitä maksettava hinta saattaa kihota korkealle, ellei tuotannon kehittämiseen keksitä järeitä ratkaisuja.

Kahvintuotannon ongelmiin voidaan laskea myös alkutuotantotilojen työolosuhteet, joiden valvominen esimerkiksi Suomesta käsin on vaikeaa. Kuluttajat ovat aiempaa tietoisempia maailman kaupan epäkohdista ja moni valitseekin kaupassa mielellään sertifioidun kahvin. Sertifiointijärjestelmä pyrkii valvomaan esimerkiksi biodiveristeettiä, työntekijöiden oloja ja palkkoja, viljelyn luonnonmukaisuutta ja ilmastoystävällisyyttä. Useilla sertifioiduilla tiloillakin on kuitenkin törmätty ongelmiin, joista yleisin on liian alhainen palkkaus ja tietyissä maissa myös lapsityövoima. Kahvin juomista ei kuitenkaan kannata lopettaa protestina, sillä se tarjoaa monille elinkeinon ja yritykset sertifiointijärjestelmän parantamiseksi vievät kehitystä parempaan suuntaan.

Pavut maailmalta, tuotanto Suomessa

Monissa maissa kahvi kuuluu tiettyyn tilanteeseen, kuten jälkiruuaksi, mutta Suomessa kahvi kulkee mukana koko päivän. Siitä ehkä johtuukin suomalaisten viehtymys vaaleaan, pehmeään paahtoon. Yleisellä tasolla suomalaiset vierastavat liian vahvoja makuja mutta toisaalta globalisaatio on tuonut kauppojen ja kahviloiden hyllyille uusia kahvilaatuja, joilla on myös kannattajajoukkonsa. Tarjolla onkin yhä enemmin valikoimaa eikä vain marketin yhtä ja samaa tarjouskahvia.

Kahvi saapuu suomeen papuina alkutuotantomaasta, suomalaiset paahtimot jauhavat, seostavat, paahtavat ja pussittavat tuotteen asiakkaille. Suomen kahvimarkkinoiden suurimmat paahtimot ovat Gustav Paulig, Meira, Arvid Nordquist ja Löfbergs Lila. Osa maahan tulevista pavuista saapuu kuivattuina, kun taas tietyiltä alueilta se tuodaan märkätuotantona. Joiltakin alueilta kuten Itä-Afrikasta Suomeen tuodaan todella voimakasta kahvia, joka sekoitetaan mausteeksi miedomman laadun sekaan.

Seosten valmistus on suomalaisten paahtimoiden alaa. Niillä työskentelevät kahvin asiantuntijat tuntevat paikallisen maun ja kaikki laadut halutaan testata suomalaiseen veteen, jossa kahvi saa oman arominsa. Kahvi kulkee monen testauksen läpi ennen kuin se tavoittaa suomalaisen kahvinkuluttajan. Kupilliseen kahvia tarvitaan siis lukemattomia välikäsiä ja moneen kahvikuppiin on käytetty kahvinpapuja eri tiloilta ja eri maista ennen kuin toteutus on vastannut suomalaisille sopivaa makua.

Parhaat kahvituotteet kotiin

Suomalaiset ovat kahvin suurkuluttajia ja olemmekin siitä tunnettuja maailmalla. Yli 90 % suomalaisista juo kahvia ja keskimääräinen yhden henkilön kulutus on 4-5 kuppia päivässä. Ei siis ihme, että olemme tilastollisesti maailman eniten kahvia kuluttava kansa. Suomi on lisäksi ainoa maa maailmassa, jossa on lakisääteinen kahvitauko.

Kahvi on siis suurena osana miljoonien ihmisten jokapäiväistä elämää – oli se sitten kotona, töissä tai juhlissa. Lähes jokaisesta taloudesta löytyy kahvinkeitin ja tiedämmekin siis, että laadulla todellakin on väliä niin keittimissä kuin muissa kahvituotteissakin. Joit kahvisi sitten maidolla, sokerilla, kermalla tai ilman, on sanomattakin selvää, ettei huonoakaan kahvia täysin pelasta minkäänlainen maustaminen.

Vaikka nykyään kaupoista ja kahviloista saa mitä erikoisimpia kahvilajeja, yli 95 % Suomessa myytävästä kahvista on kuitenkin vaaleapaahtoinen suodatinkahvi. Seuraavaksi suosituin on tumma paahto, jonka jälkeen tulevatkin erikoiskahvit, joiden suosio on lähtenyt viime vuosina nousuun. Kahvitottumuksemme ovatkin muuttumassa hiljalleen hieman eurooppalaisemmiksi.

Miten valita hyvä kahvinkeitin kotiin?

Suosit sitten kahvikonetta, suodatinkahvi- tai espressokeitintä, mutteripannua tai kapselikonetta, löytyy kahvinkeittimiä useassa eri hintaluokassa. Halvimmat keittimet ovat alkaen muutaman kympin.

Suosituin eli suodatinkeitin on henkilölle, joka haluaa kahvinsa nopeasti ja pienimmällä mahdollisella vaivalla. Mutteripannu taas sopii sinulle, mikäli haluat valmistaa kahvisi käsin. Espressokeittimellä voit tehdä kahvijauheesta espresson ja kapselikoneella voit valmistaa eri kahvilajeja yhden kupin kerrallaan.

Useasti ajatellaan, että mitä halvempi keitin, sitä huonompaa kahvista tulee. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. On tehty erilaisia tutkimuksia, joissa kahvinjuojat ovat arvioineet eri keittimillä valmistettuja kahveja ja esimerkiksi eräs 30 euron kahvinkeittimen kahvi on voittanut ylivoimaisesti 200 euroa maksavan Moccamasterin kahvin.

Halvemmat kahvikoneet ovat useimmiten valmistettu muovista, kun taas kalliimmat metallista ja lasista. Vedenlämmön erot ovat huomattavissa myös mitä kalliimmaksi laite menee, samoin myös laitteen vikaherkkyydet. Kannattaakin siis kysyä kaupasta apua juuri sinulle sopivan kahvinkeittimen ostoon.

Pelkästään hyvä kahvinkeitin ei takaa hyvää kahvia

Kahvin makuun ei ainoastaan vaikuta itse kahvinkeitin, vaan myös esimerkiksi vesi, kahvinkeittimen puhtaus ja suodatinpussi. On myös hyvä muistaa, että hyvä ja kallis kahvinkeitinkään ei tee ihmeitä, mikäli raaka-aineet ovat huonot.

Kotisi ylivoimaisesti tärkein tuote hyvän kahvin takaamiseen on kahvimylly. Parhaimman maun kahviin saat tuoreista raaka-aineista eli vastajauhetuista pavuista. On siis suositeltavaa ostaa kaupasta kahvi papuina ja jauhaa ne vasta kotona, juuri ennen kahvinvalmistusta. Papuja ei kuitenkaan kannata hamstrata kotiin, sillä ne eivät säily tuoreina kauaa.

Lisätarvikkeilla pientä ekstraa kahvinvalmistukseen

Joihinkin erikoiskahvien valmistukseen tarvitaan lisätarvikkeita. Yksi näistä on maidonvaahdotin, jota tarvitaan cappuccinon valmistukseen. Cappuccinossa espressoon lisätään kuumaa maitoa ja maitovaahtoa, jonka jälkeen maitovaahdon päälle vielä ripotellaan kahvijauhetta. Maitovaahdottimia löytyy kotiin niin manuaalisia kuin automaattisiakin ja niitä myydään lähes jokaisessa elektroniikkakaupassa ja suuremmissa ruokakaupoissa.

Mikäli haluaa panostaa kahvin makuun, kannattaa panostaa kahvituotteisiin. Jo muutamalla niksillä ja hyvillä kahvituotteilla voi helposti loihtia kotona yhtä hyviä ja hienoja kahveja kuin kahviloissa. Laadukas kahvinkeitin, sen oikeaoppinen puhtaanapito ja hyvät raaka-aineet takaavat jo herkullisen kahvin maun. Pienellä maitovaahdon kuvioinnilla ja päälle ripotellulla kahvijauheella voi saada erikoiskahveihin myöskin helposti kahvilafiiliksen. Mikä olisikaan sen parempaa kuin kutsua ystävät kotiisi kahville ja loihtia upeita kahviluomuksia?