Suomalainen kahvikulttuuri

Erilaiset kahvilat ja ruokapaikat ovat yleistyneet suomalaisessa katumaisessa – kiireisen elämän keskellä kodinulkopuolella ateriointi on monille arkipäivää. Kahvilat ovat tärkeitä tapaamispaikkoja kodin ulkopuolelle ja kahvin lomassa luodaan uusia kontakteja ja vahvistetaan ystävyyssuhteita. Jotkut nappaavat kahvilasta aamukahvin ja croissantin työmatkallaan, toiset tekevät töitä kahvilan rauhallisessa ympäristössä asiakkaille tarkoitettua WiFi-yhteyttä hyödyntäen.

Suomalainen kahvilakulttuuri on kuitenkin muuttunut muotoaan vuosikymmenten vieriessä. Trendikkäät kahvilat ja pienet putiikkikahvilat ovat yleistyneet. Kesäisin vietämme aikaa kahviloiden terasseilla harvoista auringon säteistä nauttien. Olemme selvästi menossa enemmän keski- ja eteläeurooppalaiseen kahvilakulttuuriin, johon kuuluu ulkona syöminen, juominen, rupattelu ja useat sosiaaliset tilanteet ja hetkeen perheen ja ystävien kesken.

Suomalaiset rakastavat kahvia

Ulkomaalaiset nostavat usein esiin suomalaisten rakkauden kahvittelua kohtaan – aina on hyvä syy tai hetki keittää ja juoda kupposet kahvia. Meillä juodaan yleisesti paljon kahvia, tottahan se on. Kahvittelu on luonteva keino sosiaalisiin tilanteisiin, sillä emme ole kovin puheliasta kansaa noin maailmanlaajuisesti verrattain. Kahvittelu tai “mennäänkö kahville” ei silti suinkaan tarkoita pelkän kahvin juontia. Muut lämpimät tai kylmät virvokkeet, pikkupurtava, perinteinen pulla tai kevyt lounas voi aivan yhtä hyvin olla kahvitteluhetken evästä. Kahvittelun pääpaino onkin yleensä sosiaalinen tilanne, itse syömisen tai juomisen sijaan.

Viime vuosikymmeninä trendikkäiden kahviloiden lisääntyessä ja suurten kahvilaketjujen avatessa ovensa Suomessa, ovat suomalaiset totutelleet uusiin kahvimakuihin ja -elämyksiin. Emme juo enää pelkkää filtteröityä Kulta Katriinaa tai Juhla Mokkaa. Cappuccinot, Moccachinot, Lattet, jääkahvit, makukahvit ja eksoottisiakin makuja yhdistelevät kahvijuomat kasvattavat suosiotaan jatkuvasti. Olemme yleisesti ottaen aika hitaasti uusia asioita adoptoivaa kansaa. Kyllä kahvimaun muuttumisessakin on kestänyt aikansa, eikä kaikista kahviloista vielä saa Euroopassa muuten nautittavia kahvilaherkkuja – kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan mennään! Isoimpien kaupunkiemme keskustat ovat täynnä toinen toistaan trendikkäämpiä ja eurooppalaisvaikutteisia kahviloita. Niissä soi trendimusiikkin, on sisustus viimeisen päälle ajateltu ja juoma- & herkkulista on sen mukainen, mielellään vielä usein vaihtuva. Näihin trendikkäisiin kuppiloihin mennään viettämään aikaa, näyttäytymään ja tapaamaan ystäviä.

Suomen kahviloiden tie on ollut kivinen

Suomen historiassa on koettu kovia aikoja ja se näkyy myös kahviloiden historiassa. Anniskelulaki on vaikeuttanut kahviloiden kannattavuutta ja toimintaa eritoten historiassa. Sodan aikaa ennen meillä oli monia viehättäviä pariisilaisvaikutteisia pikkukahviloita, joissa tarjoiltiin muun muassa likööriä.

Anniskelupolitiikan muututtua näiltä kahviloilta vietiin matto alta. Sotien myötä, sotien aikana ja niiden jälkeen, kahviloiden haasteet pahenivat; sodan aikana oli pulaa raaka-aineista, resursseista ja myös itse kahvista. Myöhempinä vuosikymmeninä kahviloissa kärsittiin taas työvoimapulasta – alalle on vaikea saada työntekijöitä ja alan sisällä kahvilapalkat ovat ravintolapalkkoja huonommat. Nykykahviloissa onkin mahdollisimman vähän väkeä töissä ja pöytiin tarjoilun sijaan, kahviloissa on lähes poikkeuksetta itsepalvelutiskit.

Sittemmin anniskelulakeja on hieman helpotettu ja kahviloidenkin on mahdollista saada anniskelu oikeudet (toki byrokratialta ei vältytä). Viime vuosikymmeninä eurooppalaistyyliset anniskelukahvilat, jotka ovat usein auki myöhään iltaan tai jopa yöhön, ovat yleistyneet jälleen. Nämä paikat ovat suunnattu erityisesti trendikkäälle nuorisolle ja nuorille aikuisille.

Kahvittelun tulevaisuus

Kahvila- ja kahvikulttuurin tulevaisuus näyttää suomessa ihan hyvältä. Ruokakulttuurimme saa muutenkin kokoajan vaikutteita Euroopasta, joten näillä näkymin ei ole suurta riskiä, että kahvilakulttuuri pääsisi kuolemaan. Erityisesti nuoret pitävät kulttuuria yllä – niin asiakkaina kuin työntekijöitä.

Kotikahvittelun ja perinteisten pullakahvien merkitys on suomalaisille suuri. On tärkeää, että pidämme tätäkin, joskus vanhahtavalta tuntuvaa, perinnettä yllä. Se on tärkeä osa suomalaisuutta ja meidän tapojamme.